Melkein kaappaus

Jokaisen koiranomistajan kohdalle voi joskus tulla tilanne, jolloin esimerkiksi ulkoilutusapu on välttämätöntä (varsinaisten hoitotätien ollessa liian kaukana hätäavuksi). 
Sulo on nyt kolme kertaa ulkoiluttanut naapuriaan minun ollessa sairaana. 
Ensimmäinen ulkoilu perjantaina oli Sulolle järkytys: kuka tää täti on, mihin se minua yrittää raahata jne. Vei 20 minuuttia saada Sulo suunnitellun reitin alkuun. Edes namit eivät olleet tepsiä Sulon pyrkiessä takaisin kotiin - jonne kipitettiin sitten puolijuoksua. Sulo oli hyvin hämillään tuon reissun jälkeen ja koki sen jonkinlaisena rangaistuksena jopa. Tätä koiraa ei hevillä kaapata!
Tänään oli jo toinen ääni kellossa - Sulo tuli iloisena sisään ja kertoi ulkona olleen mukavaa! Sulo siis saa vaihtelua ja sosialisoida ihmisten kanssa, josta niin pitää. Iso kiitos siis naapuriavulle, jota on peräti kaksin kappalein valmiina Suloa kävelyttämään. :-)

Mitä jäbä duunaa?

Tätä jäbä duunaa..

Viime postauksesta onkin jo aikaa. Viime kuukauden aikana Sulo-jäbä on ihmetellyt huonoa talvea, viettänyt hiihtoloman ja palannut sittemmin etelän vetisiin, mutta jo keväältä haiskahtaviin oloihin. Iltalenkillä kuulimme lehtopöllön kosiohuutoja.

Vähäinen lumi on haaste pikkueläimille tietää Sulo, joka paikansi mökkihangesta metsäpäästäisen - harmi, ettei tästä kohtaamisesta ole videota jälkipolville. Sulon kevätvisassa voit yrittää arvata, mikä lopulta pelasti päästäisen (oikea vastaus jutun lopussa):

a) Sulon riistavietti on vähäinen (ainakin pikkueläinten kohdalla)
b) Päästäinen käyttäytyi Sulon mukaan hämmentävästi (käveli kohti, eikä paennut)
c) Päästäisen ominaishaju aivastutti Sumppia.

 Aurinko ja pakkanen ovat olleet harvinaista herkkua tänä talvena.

 Jehki, tänä keväänä kaksi vuotta täyttävä poropoika.

Jekku-jäbä oli hiihtolomalla kaverina. Pallosta ei tullut riitaa, koska Jehki ei ollut siitä kiinnostunut. Jehki painisi ja riehuisi mieluummin, mutta siihen ei Sumppi suostu.

Osittainen hankikanto vaati Sulolta balettipojan elkeitä - huvittava piirre Sulolla jo pienenä - vaikka eihän tuolla olisi syvälle uponnut.

Toivotaan harmaan talven nopeaa väistymistä kevään valon tieltä. 

Kohti aurinkoisia kevätpäiviä siis kaverit!

(oikea kevätvisan vastaus: a+b+c)

Uutta Vuotta

Nyt ei ole mitään asiaa järven jäälle, tuumasivat Sulo ja Jehki joululomalla.

Sulon rakas Hirwi korjattiin lomalla - toinen sarvi oli irronnut noin seitsemän vuoden käytön seurauksena - tässä Sulo siis valvomassa kiinnitysoperaatiota.

Sulo harventeli taimikkoa palloilun lomassa - jo monivuotinen tapa - ei hyvä!

Onpa vetinen joulu, ihmetteli Jehki.

Sulo, Jehki ja Jehkin sisar Mansi kirmailivat Kolin Kortelahdessa. Mansi oli nopein!

Sitten sieltä Kolilta löytyi tämmöinen kissa puusta! Sulo oli äimänä, mutta ilmaisi löytäneensä kissan ja tuli kutsuttaessa pois puun juurelta. Liinu-kissa pääsi alas ja palaamaan kotipihaansa.

Kehnosta säästä huolimatta joululomalla oli tosi hauskaa - mukavaa alkanutta vuotta toivottaa Sumppi!

Hauskaa Joulua!

Jo usean vuoden ajan on meillä ollut perinteenä "ikijoulukalenteri". Sumppi oli heti haukkana paikalla ottaessani kalenteria esiin joulukoristelaatikosta. Tänä vuonna yritin mahduttaa samoihin kalenterin luukkuihin sekä suklaata että koirien nameja - huonolla menestyksellä, sillä suklaat olivat liian suuria. Kalenteri on siis yksinomaan Sulon käytössä - mikä sen hauskempaa! 

Joka aamu avataan yhdessä yksi luukku - tai miksi ei kerralla useampia, Sulo ehdottaa. Alkuun Sulo "jonotti" kalenterin luona yhtenään, mutta nyt on poika hoksannut tavan kysyä herkkua aamuisin.

Mutta missä viipyy eteläisen Suomen lumipeite, pohtii Sulo huolestuneena. Onko tämä nyt sitten sitä ilmaston lämpenemistä? 

Ei masennuta lumen puutteessa, vaan muistellaan aiempia valkoisia jouluja!

  

 Kyllä lumi vielä lentää tänäkin talvena!

Iloista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 toivottavat Sulo ja Petra!

Sumppi viettää isänpäivää

Sulolla on tänään ollut juhlatuulella isänpäivän tunnelmissa. Melkein vuosi sitten Sumpista tuli Ruskan kanssa tekaistujen viiden pennun iskä. Korpikairan kennelissä maailman putkahtaneet tenavat täyttävät marraskuun 17 päivänä yhden vuoden! Toistamiseen isyys kolahti vielä neljän jälkeläisen voimalla 2013 helmikuussa, kun Taikarummun kenneliin syntyi Sulon ja Viiman pesue. Tänään on siis juhlistettu Sulon yhdeksänkertaista isyyttä mm. mukavan ulkoilun merkeissä ja yhdellä ylimääräisellä puruluulla.

Ensilunta syyslomalla

Jehki syksyn ensilumilla.

Sumppi poseeraa - tässä ainesta joulukortin kuvaksi.

Syyslomaan mahtui lumisateen lisäksi auringonpaistetta.

Pyhäselkä aaltoili - navakka tuuli tuiversi koillisesta.

Satu ohjaili poikia kameran edessä.

Tuuli tuiversi poikien turkkeja - ei ole ainakaan liian kuuma!

Tässä pojat valppaina - pysyviä lumia odotellessa!

Postia Sulolle

Sulo sai postista paketin, jossa oli - yllätys, yllätys - puruluita! Tarkemmin ottaen kasvispohjaisia hammasharjan muotoisia luita (hyvityssatsi koiratarvikeliikkeestä), joista Sulo kovasti pitää. Kyllä oli naurussa piteleminen (meillä molemmilla) kipattuani luut Sulon pedille ihmeteltäviksi. Yhden hammasharjan Sulo kasasta nappasi ja minä raivasin muut talteen. En tiedä kuinka monta herkkua Sulo kerralla söisi, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus.

Puruluiden määrä yllätti Sumpin! (kuva otettu kännykällä salamaa käyttäen - siksi kiilusilmäefekti yms. laadun heikkoudet)